Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKAUUTISETTALOUS JA TYÖELÄMÄ
12.11.2026 • 2 min luku

THL:n laskelma pal­jas­taa Orpon hal­li­tuk­sen leik­kaus­ten karut seu­rauk­set pie­ni­tu­loi­sil­le

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen arvion mukaan Orpon hallituksen toimet kasvattavat pienituloisten määrää yli sadallatuhannella. Samalla tuloerot kasvavat, kun pienituloisten toimeentulo heikkenee ja hyvätuloisten nettotulot nousevat.

THL:n laskelma paljastaa Orpon hallituksen leikkausten karut seuraukset pienituloisille

Orpon hallituksen sosiaaliturva- ja veropolitiikan seuraukset näkyvät tuoreessa THL:n laskelmassa karulla tavalla. Hallituskauden aikana pienituloisten määrä kasvaa arviolta 102 000 ihmisellä. Heistä noin 22 000 on lapsia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi keskiviikkona aiempaa tarkemman arvion vuosien 2023–2027 lakimuutosten vaikutuksista kotitalouksien toimeentuloon. Vaikka uusi laskelma tarkentaa aiempaa arviota hieman alaspäin, kokonaiskuva ei muutu: hallituksen politiikka heikentää erityisesti pienituloisten asemaa.

Pie­ni­tu­loi­set me­net­tä­vät, hy­vä­tu­loi­set hyötyvät

Pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksien tulot vähenevät hallituskauden aikana keskimäärin kahdeksan prosenttia. Se vastaa noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Ylimmässä tulokymmenyksessä kehitys on päinvastainen. Nettotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin eli keskimäärin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Tuloerot eivät siis synny tyhjiössä. Hallituksen tekemät veroratkaisut ja sosiaaliturvaleikkaukset kohtelevat suomalaisia eri tavoin.

THL:n mukaan suhteellisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat opiskelijoihin. Euromääräisesti eniten menettävät työttömät, jotka tekevät osa-aikatyötä työttömyysetuuden rinnalla tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta.

Leik­kauk­set eivät pysähdy toi­meen­tu­lo­tu­keen

Hallituksen politiikkaa on perusteltu muun muassa sillä, että toimeentulotuki toimii viimeisenä turvaverkkona, jos muut etuudet eivät riitä.

THL:n laskelma osoittaa, ettei tämä turvaverkko paikkaa leikkauksia kokonaan.

Toimeentulotuki ei myöskään automaattisesti paikkaa muiden etuuksien leikkauksia. Tukea maksetaan vain silloin, kun kotitalouden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Niinä kuukausina, jolloin toimeentulotukea ei saa, esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset pienentävät käytettävissä olevia tuloja suoraan.

Tämä on olennainen huomio keskustelussa, jossa sosiaaliturvan leikkauksia tarkastellaan liian usein yksittäisten etuuksien kautta. Ihmisen toimeentulo muodostuu kokonaisuudesta, ei yhdestä tukimuodosta.

Köyhyys myös syvenee

Pienituloisten määrän kasvaminen ei ole ainoa THL:n esiin nostama ongelma.

Niiden ihmisten määrä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kasvaa arvion mukaan noin 87 000 henkilöllä. Heistä 20 000 on lapsia.

Lisäksi pienituloisten tulot jäävät keskimäärin noin 14 prosenttia kauemmas pienituloisuusrajasta kuin tilanteessa, jossa hallituksen lakimuutoksia ei olisi tehty.

Kyse on siis sekä köyhyyden lisääntymisestä että sen syvenemisestä.

Ta­lous­po­li­tiik­ka on po­liit­ti­nen valinta

Hallitus on perustellut leikkauksia julkisen talouden vaikealla tilanteella ja työllisyyden vahvistamisella. Talouden sopeuttamisen tarpeesta voidaan keskustella, mutta samalla on kysyttävä, miksi säästöjä haetaan niin voimakkaasti ihmisiltä, joiden taloudellinen liikkumavara on jo valmiiksi pieni.

THL:n luvut tarjoavat tähän keskusteluun varsin selkeän vastauksen.

Kun pienituloisimman kymmenyksen tulot laskevat ja ylimmän tulokymmenyksen tulot kasvavat, kyse ei ole teknisestä talouspolitiikasta. Kyse on poliittisista valinnoista siitä, kenen toimeentuloa yhteiskunnassa suojataan.

Erityisen vaikeaksi hallituksen politiikkaa on puolustaa silloin, kun seuraukset ulottuvat kymmeniin tuhansiin lapsiin.

102 000 uutta pienituloista ei ole pelkkä tilastoluku. Se kertoo siitä, millä tavalla Suomen sosiaaliturvaa parhaillaan muutetaan - ja ketkä muutoksista maksavat suurimman hinnan.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Kuinka paljon Orpon hal­li­tuk­sen toimet lisäävät pie­ni­tu­lois­ten määrää Suomessa?

THL:n laskelman mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturva- ja veropolitiikka lisää pienituloisten määrää arviolta 102 000 ihmisellä hallituskauden aikana.

Ketkä kärsivät eniten Orpon hal­li­tuk­sen so­si­aa­li­tur­va­leik­kauk­sis­ta?

Suhteellisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat opiskelijoihin, kun taas euromääräisesti eniten menettävät työttömät.

Miten hal­li­tuk­sen po­li­tiik­ka vai­kut­taa tu­lo­e­roi­hin ylimmän ja alimman tu­lo­kym­me­nyk­sen välillä?

Pienituloisimman kymmenyksen tulot vähenevät keskimäärin kahdeksan prosenttia, kun taas ylimmän tulokymmenyksen nettotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle