Hyvinvointivaltion suunta on hukassa: Pienituloisten asema jää rikkaiden varjoon
Suomessa vallitsee ristiriita arvostetun hyvinvointivaltion ja siihen kohdistuvien leikkausten välillä. Kirjoituksessa kritisoidaan sitä, että varallisuuden keskittyessä huipulle yhteiskunnallinen vastuu sysätään yhä useammin pienituloisten kannettavaksi.
Tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla ja kirjoittaja on tarkistanut sen ennen julkaisua.

Veropäivä on Suomessa erikoinen vuosittainen näytelmä. Yhtenä päivänä koko maa kiinnostuu siitä, kuka tienasi miljoonia, kuka nousi suurituloisten listalle ja kuinka paljon rahaa rikkaimmilla liikkuu.
Samaan aikaan paljon harvemmin kysytään, miten pienituloiset suomalaiset pärjäävät.
Minusta tässä on jotain olennaisesti pielessä. Rikkaiden tuloista tehdään julkista viihdettä, mutta köyhyyden ja toimeentulon vaikeuksien todellisuus jää helposti taka-alalle.
Miki Kuusi oli jälleen Suomen suurituloisin. Vuonna 2025 hänen tulonsa olivat yli 131 miljoonaa euroa ja veroja hän maksoi yli 64 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 48,7.
Kuusen tuloista ei tarvitse olla kateellinen. Menestyä saa ja rikastua saa. Olennaisempaa on kysyä, miksi pienituloisten etuuksien leikkaamista pidetään jatkuvasti välttämättömänä, vaikka yhteiskunnassa on samaan aikaan valtavasti varallisuutta.
Verotuksella rahoitetaan yhteistä Suomea
Verotus ei ole rangaistus menestyksestä. Se on tapa rahoittaa yhteiskuntaa, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada koulutusta, terveydenhoitoa ja apua silloin, kun elämä ei mene suunnitelmien mukaan.
Siksi en hyväksy ajatusta, että julkiset palvelut olisivat aina liian kalliita samalla kun suurituloisten verotuksesta pitäisi jatkuvasti löytää uusia kevennyksiä.
Vuonna 2025 pääomatuloveroja kertyi 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiotuloverojen kasvu oli 3,6 prosenttia.
Rahaa Suomessa siis liikkuu. Kysymys on siitä, miten yhteiset menot rahoitetaan ja kuka kantaa suurimman vastuun.
Suomalaiset eivät halua hyvinvointivaltion alasajoa
KAKS:n marraskuussa julkaisemassa tutkimuksessa vain 23 prosenttia suomalaisista katsoi, että sosiaalietuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet riittävän oikeudenmukaisesti. Miehistä tätä mieltä oli 33 prosenttia ja naisista 15 prosenttia.
Kaksi kolmesta suomalaisesta puolestaan katsoo, että hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa ajetaan alas. Samalla 85 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota yhtenä Suomen suurimmista saavutuksista.
Tässä on suomalaisen politiikan suuri ristiriita. Hyvinvointivaltiota arvostetaan laajasti, mutta sen rahoituksesta käydään keskustelua liian usein niin, että ensimmäisenä katsotaan pienituloisten suuntaan.
Minusta pitäisi katsoa myös ylöspäin.
Miesten ja naisten välillä näkyy todellinen mielipide-ero
Kyselyn kiinnostava havainto on myös miesten ja naisten erilainen suhtautuminen sosiaaliturvan ja palveluiden nykytilaan.
Miehistä 41 prosenttia katsoo, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla on nykyisin riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Naisista näin ajattelee 24 prosenttia. Lisäksi 37 prosenttia miehistä pitää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaetuuksia riittävinä, kun naisista näin ajattelee 20 prosenttia.
En pidä tätä osoituksena siitä, että miehissä olisi jotain vialla. Päinvastoin, kiinnostavaa on juuri se, miksi näkemykset ovat alkaneet eriytyä näin voimakkaasti.
KAKS:n mukaan taustalla näkyy myös poliittinen polarisaatio: kokoomus ja perussuomalaiset ovat miesvastaajien suosituimpia puolueita, kun taas naisvastaajien kärjessä ovat SDP ja vasemmistoliitto.
Tätä kehitystä pitää ymmärtää, ei pilkata.
Suomalaisen yhteiskunnan pitäisi pystyä tarjoamaan miehille ja naisille sama lupaus: ketään ei jätetä yksin eikä kenenkään ihmisarvo riipu tulotasosta.
Minusta juuri siitä hyvinvointivaltiossa on lopulta kyse.
Usein kysytyt kysymykset
Miten suomalaiset suhtautuvat sosiaalietuuksien ja palveluiden leikkauksiin?
KAKS:n tutkimuksen mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista pitää sosiaalietuuksiin ja palveluihin kohdistettuja leikkauksia oikeudenmukaisina, ja kaksi kolmesta katsoo hyvinvointivaltion olevan alasajossa.
Onko Suomessa riittävästi rahaa julkisten palveluiden rahoittamiseen?
Rahaa on, sillä esimerkiksi pääomatuloverojen kertymä kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2024 vuoteen 2025. Kyse on ensisijaisesti arvovalinnasta siitä, miten varallisuus jaetaan ja kuka osallistuu yhteisten menojen rahoittamiseen.
Mikä on suomalaisten näkemys hyvinvointivaltiosta?
Hyvinvointivaltio nähdään yhtenä Suomen tärkeimmistä saavutuksista, ja peräti 85 prosenttia vastaajista pitää sitä yhteiskunnan merkittävänä saavutuksena, jota ei tule ajaa alas.

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.
Tutustu Severiin→Saa ilmoitus uusista kirjoituksista
Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!
Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.
Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksiaEivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle