Tekoäly työntekijän hyödyksi: kuka käärii tuottavuusloikan voitot?
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää neljän kohdan ohjelmaa, jolla varmistetaan, että teknologinen kehitys palvelee työntekijöitä eikä vain pääoman omistajia. Keskiössä on työajan lyhentäminen tekoälyn tuomalla tuottavuusloikalla.
Tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla ja kirjoittaja on tarkistanut sen ennen julkaisua.

Tekoäly on valjastettava ihmistä, ei pääomaa varten
Tekoälyn vyöryessä työelämään edessämme on historiallinen valinta. Valjastammeko uuden teknologian helpottamaan työläisten arkea ja jakamaan hyvinvointia? Vai annammeko kiihtyvän tuottavuuden valua jälleen kerran vain harvalukuisen omistajaluokan taskuihin? Vasemmistoliitto on julkistanut linjauksensa, jotka pureutuvat suoraan tähän luokkakysymykseen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen painottaa, ettei teknologinen kehitys ole koskaan itseisarvo. Se on väline, jolla meidän tulee rakentaa inhimillisempää ja mielekkäämpää työelämää.
Tuottavuusloikka kuuluu työntekijälle
Kun uusi teknologia mahdollistaa saman työmäärän suorittamisen murto-osassa aiemmasta ajasta, on kysyttävä, kenelle tästä syntyvä hyöty kuuluu. Meidän vastauksemme on selvä: työntekijöille. Siksi laaja työajan lyhentämisen kokeilu on juuri nyt välttämätön. Lyhyempi työaika tekee tilaa elämän merkityksellisille asioille ja auttaa jakamaan saatavilla olevaa työtä tasaisemmin.
Jos työn tehostuminen muuttuu pelkästään suuryritysten kasvaviksi osingoiksi, palkkatyötä tekevä väestö jää armotta kehityksen jalkoihin. Työajan lyhentäminen on konkreettisin keino estää uupuminen. Se varmistaa, että automaatio palvelee aidosti tekijänsä hyvinvointia, eikä toimi ainoastaan suoritusruuvin kiristäjänä.
Olennaiset hyödyt irti tekoälystä julkisella sektorilla ja arjessa
Olen perehtynyt tekoälyn yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin pitkään ja voin vakuuttaa, että oikein ja demokraattisesti ohjattuna se on valtava mahdollisuus. Tekoälyn ei pidä tarkoittaa irtisanomisia. Julkisella sektorilla se voi päinvastoin pelastaa murenevat palvelumme. Kun tekoäly hoitaa terveydenhuollossa raskaan byrokratian ja mekaanisen tietojenkäsittelyn, hoitajien ja lääkäreiden työaika vapautuu siihen olennaisimpaan eli ihmisen kohtaamiseen ja hoitamiseen. Palvelun laatu paranee ilman, että työntekijöiden selkänahasta revitään lisäsäästöjä.
Opetusalalla teknologia auttaa räätälöimään oppimateriaaleja yksilöllisesti. Asiantuntijatyössä se voi toimia väsymättömänä apulaisena, joka seuloo valtavia tietomassoja ja hoitaa puuduttavat rutiinit. Aikaa jää silloin aidosti luovalle työlle. Automaation hyödyt ovat todellisia, kunhan ne pidetään työntekijöiden tiukassa kontrollissa.
Julkisen vallan on otettava ohjat
Poliittisessa keskustelussa unohdetaan säännöllisesti työntekijän asema silloin, kun kone korvaa ihmisen. Markkinat eivät huolehdi sivullisista uhreista, joten valtion on otettava vahva rooli. Työntekijöiden on päästävä suoraan mukaan päättämään siitä, miten uutta teknologiaa työpaikoilla sovelletaan. Koska moni perinteinen työnkuva katoaa, yhteiskunnan on taattava saumaton uudelleen- ja täydennyskoulutus. Tähän tarkoitukseen tarvitsemme uutta ja vahvaa aikuiskoulutustukea.
Valtio ei voi myöskään pestä käsiään työllisyydestä. Jos automaatio syö perinteistä työtä, julkisen vallan velvollisuus on luoda uutta työllisyyttä aktiivisella teollisuuspolitiikalla sekä ottaa käyttöön pitkäaikaistyöttömien työtakuu. Samalla verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomien ja automaation verottamiseen. Ilman tätä siirtymää hyvinvointivaltion rahoituspohja murenee suuryritysten automatisoidessa toimintaansa.
Euroopan on oltava teknologisesti itsenäinen
Tekoälyn sääntely ja kehitys eivät saa jäädä Yhdysvaltojen tai Kiinan suurpääoman ja valtioiden yksinoikeudeksi. Euroopan unionin on otettava kehitys omiin käsiinsä. Suvereeni kyky kehittää ja säädellä teknologiaa takaa sen, että Euroopassa syntyvä vauraus jää tänne, eikä virtaa globaalien digijättien pohjattomiin kirstuihin. Lopulta kyse on yksinkertaisesta asiasta: kuka hyötyy teknologisesta murroksesta ja kenen ehdoilla meidän työväestömme tulevaisuudessa työskentelee.

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.
Tutustu Severiin→Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen!
Saa ilmoitus uusista kirjoituksista
Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!
Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.
Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksiaEivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle