Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKAUUTISET
06.10.2026 • 2 min luku

Puo­lus­tus­me­no­jen kasvu ei saa hei­ken­tää kan­sa­lais­ten pe­rus­tur­vaa

Puolustusmenojen merkittävä kasvattaminen ei saa tapahtua kansalaisten perusturvan ja hyvinvointipalveluiden kustannuksella. On välttämätöntä arvioida kriittisesti puolustushankintoja ja tavoitella niiden kotimaisuusasteen nostamista, jotta julkinen raha tukisi myös suomalaista työtä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Puolustusmenojen kasvu ei saa heikentää kansalaisten perusturvaa

Suomen puolustusmenoja kasvatetaan vauhdilla. Samaan aikaan julkisesta taloudesta etsitään säästöjä, palveluista leikataan ja pienituloisille kerrotaan, ettei kaikkeen ole varaa.

Siksi myös puolustusmenoista pitää voida puhua kriittisesti.

Teollisuusliiton uuden selvityksen mukaan noin 75 senttiä jokaisesta tuleviin puolustusvälinehankintoihin käytetystä eurosta päätyy Suomen ulkopuolelle. Vain noin neljännes jää kotimaahan.

Herää väistämätön kysymys: jos puolustukseen löytyy miljardeja, miksi rahaa ei löydy samalla tavalla ihmisten arkeen?

Kenen tur­val­li­suut­ta ra­ken­ne­taan?

Turvallisuus on tärkeää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pienituloisilta voidaan leikata samalla kun puolustusmenoihin lisätään rahaa.

Ihmiselle turvallisuus on myös sitä, että lääkäriin pääsee, lapsi saa hyvän koulutuksen ja toimeentulo riittää elämiseen.

Ei ole kestävää rakentaa turvallista yhteiskuntaa niin, että ihmisten perusturvaa heikennetään sen rahoittamiseksi.

Siksi myös puolustusmenoja pitää arvioida kriittisesti: mitä hankitaan, millä hinnalla ja mitä yhteiskunta joutuu samalla jättämään tekemättä?

Julkisen rahan pitää hyö­dyt­tää Suomea

Teollisuusliiton selvityksen mukaan puolustusmenojen kasvu voi synnyttää tuhansien henkilötyövuosien työvoiman tarvetta. Tätä mahdollisuutta ei pidä hukata.

Puolustushankinnoilla voidaan vahvistaa suomalaista tuotantoa, osaamista ja työtä. Jos suuri osa rahasta kuitenkin päätyy ulkomaille, jää myös merkittävä osa taloudellisesta hyödystä Suomen ulkopuolelle.

Julkisen rahan ei pidä olla automaattinen tulonsiirto kansainvälisille suuryrityksille.

Jos yhteiskunta käyttää miljardeja, vastineeksi pitää saada myös työtä, tuotantoa ja huoltovarmuutta Suomeen.

Tur­val­li­suus ei saa olla tekosyy leik­kauk­sil­le

Suomessa ei pidä hyväksyä ajatusta, että ihmisten palveluista on aina pakko säästää, mutta muissa menoissa rajoja ei tarvitse edes keskustella.

Se on poliittinen valinta, ei luonnonlaki.

Jokainen puolustukseen käytetty miljardi on rahaa, jota ei voida käyttää samaan aikaan esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Siksi myös puolustusmenoilla on oltava rajansa.

Turvallinen Suomi ei ole maa, jossa aseisiin löytyy rahaa mutta ihmisten hyvinvointiin ei.

Tur­val­li­nen maa pitää huolta ih­mi­sis­tään

Suomen puolustuksesta on huolehdittava, mutta puolustuspolitiikka ei voi olla irrallaan muusta yhteiskunnasta.

Todellinen turvallisuus rakentuu myös työstä, toimivista palveluista, koulutuksesta, toimeentulosta ja vahvasta kotimaisesta tuotannosta.

Siksi puolustusvälinehankintojen kotimaisuusastetta on nostettava. Samalla on pidettävä kiinni vielä tärkeämmästä periaatteesta: ihmisten perusturvaa ei saa uhrata kasvavien puolustusmenojen tieltä.

Jos yhteiskunta joutuu valitsemaan, leikataanko jälleen heikoimmilta vai tarkastellaanko myös kasvavia puolustusmenoja, ensimmäinen vaihtoehto ei voi olla hyväksyttävä.

Turvallisuutta ei mitata aseiden määrällä. Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa ketään ei jätetä yksin.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Miten puo­lus­tus­me­no­jen kasvu vai­kut­taa suo­ma­lai­seen pe­rus­tur­vaan?

Puolustusmenojen kasvu ei saa tapahtua kansalaisten perusturvan kustannuksella. On kestämätöntä heikentää terveydenhuoltoa, koulutusta tai sosiaaliturvaa rahoittaakseen puolustusvälinehankintoja.

Miten puo­lus­tus­han­kin­noil­la voidaan edistää suo­ma­lais­ta taloutta?

Puolustushankinnoilla voidaan vahvistaa kotimaista tuotantoa, osaamista ja työllisyyttä, jos hankinnoissa huomioidaan kotimaisuusaste. Tavoitteena tulisi olla, että julkinen raha hyödyttää Suomea ja synnyttää työtä sen sijaan, että se toimisi tulonsiirtona kansainvälisille suuryrityksille.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle