Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
MIELENTERVEYSHYVINVOINTI JA TERVEYS
12.11.2026 • 3 min luku

Mie­len­ter­veys ja köyhyys: kun sairaus hei­ken­tää toi­meen­tu­loa ja köyhyys mie­len­ter­veyt­tä

Mielenterveysongelmat ja köyhyys ruokkivat toisiaan luoden haastavan kierteen, josta on vaikea selviytyä ilman riittävää yhteiskunnan tukea. Yhteiskunnan tulisi tarjota inhimillistä turvaa ja palveluita, jotka tukevat toipumista sen sijaan, että ne kuormittaisivat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä entisestään.

Tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla ja kirjoittaja on tarkistanut sen ennen julkaisua.

Mielenterveys ja köyhyys: kun sairaus heikentää toimeentuloa ja köyhyys mielenterveyttä

Köyhyys ei ole vain kysymys siitä, paljonko rahaa tilillä on. Se näkyy siinä, mitä ihminen uskaltaa ostaa, missä hän voi asua, ketä hän pystyy tapaamaan ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen hän uskaltaa katsoa.

Kun tähän yhdistyy mielenterveysongelma, kyse ei enää ole vain rahasta tai sairaudesta erikseen. Ne voivat alkaa vahvistaa toisiaan.

Sairastuminen voi vaikeuttaa työntekoa ja heikentää toimeentuloa. Taloudellinen epävarmuus puolestaan lisää huolta ja kaventaa elämää. Pahimmillaan ihminen jää kierteeseen, josta ulospääsyä on vaikea löytää yksin.

Köyhyys kuor­mit­taa mieltä joka päivä

Kun rahaa on vähän, tavallisista asioista tulee päätöksiä, joita joutuu miettimään tarkkaan.

  • Voinko ostaa tämän?
  • Riittävätkö rahat loppukuuksi?
  • Mitä teen, jos tulee yllättävä lasku?
  • Voinko lähteä tapaamaan ystävää, jos matkasta ja ruoasta tulee ylimääräisiä kuluja?

Jatkuva epävarmuus kuluttaa.

Vuonna 2026 yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on 578,43 euroa kuukaudessa. Maaliskuussa summaa leikattiin 17,89 euroa kuukaudessa.

Samaan perusosaan on tarkoitettu muun muassa ruokaa, vaatteita, paikallisliikennettä, puhelinta, internetiä ja harrastusmenoja.

On vaikea puhua hyvästä mielenterveydestä yhteiskunnassa, jossa pienituloisen ihmisen täytyy jatkuvasti laskea, mihin rahat riittävät.

Sai­ras­tu­mi­nen voi sysätä ihmisen ta­lou­del­li­seen ah­din­koon

Mielenterveysongelma ei aina näy ulospäin. Se voi silti viedä kyvyn opiskella, tehdä töitä tai hoitaa tavallisia asioita.

Kun työkyky heikkenee, myös tulot voivat pudota.

Silloin ihmisen pitäisi saada rauhassa keskittyä toipumiseen. Sen sijaan vastassa voi olla hakemuksia, selvityspyyntöjä, määräaikoja ja päätöksiä, joihin täytyy reagoida juuri silloin, kun omat voimavarat ovat vähissä.

Tässä on yksi suomalaisen järjestelmän suurista ristiriidoista: apua tarvitsevalta ihmiseltä voidaan vaatia paljon juuri silloin, kun hänellä on vähiten voimia antaa.

So­si­aa­li­tur­van pitää auttaa, ei tehdä elämästä epä­var­mem­paa

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, ja sen tarkoitus on turvata välttämätön toimeentulo. Vuonna 2026 perusosaa voidaan tietyissä tilanteissa alentaa jopa 50 prosenttia. Yksin asuvan alennettu perusosa on 289,22 euroa kuukaudessa.

Kela on kuitenkin itsekin tunnistanut tilanteita, joissa mielenterveysongelma voi vaikeuttaa tarvittavien palveluiden hakemista ja asiointia. Näissä tilanteissa hyvinvointialueen sosiaalihuollon lausunnolla voi olla merkitystä, jotta perusosan alentaminen ei johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Tämän pitäisi olla meille itsestäänselvyys.

Jos ihminen ei jaksa sairautensa vuoksi selviytyä kaikesta normaalisti, hänen ei pitäisi joutua todistamaan ihmisarvoaan yhä uudelleen.

Ihmisen arvo ei riipu siitä, kuinka paljon hän pystyy tekemään töitä

Työ voi tuoda toimeentuloa, yhteisöjä ja merkityksellisyyttä. Mutta työkyvyn menetys ei saa tarkoittaa ihmisarvon menetystä.

Mielenterveysongelmasta kärsivä ihminen ei ole epäonnistunut siksi, ettei hän juuri nyt pysty samaan kuin terveenä.

Hänen ei pitäisi joutua valitsemaan lääkkeiden, ruoan ja muun välttämättömän elämän välillä. Hänen pitäisi saada hoitoa ilman, että taloudellinen asema määrittää, kuinka paljon hänellä on mahdollisuuksia toipua.

Jos haluamme parempaa mie­len­ter­veyt­tä, meidän on vä­hen­net­tä­vä köy­hyyt­tä

Mielenterveysongelmia ei voi selittää köyhyydellä. Kaikki köyhät eivät sairastu, eikä jokaisen mielenterveysongelma johdu taloudellisesta tilanteesta.

Mutta taloudellista epävarmuutta ei voi myöskään erottaa ihmisen hyvinvoinnista.

Siksi mielenterveyspolitiikkaa ei voi rakentaa pelkästään vastaanottohuoneiden ympärille.

Tarvitaan kohtuuhintaista asumista, riittävää toimeentuloa, toimivia terveyspalveluita ja sosiaaliturvaa, joka ei työnnä jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevaa ihmistä syvemmälle vaikeuksiin.

Yhteiskunnan ei pidä kysyä mielenterveysongelmasta kärsivältä ihmiseltä ensimmäisenä, mitä hän pystyy tuottamaan. Sen pitäisi kysyä, mitä hän tarvitsee päästäkseen jälleen elämään kiinni.

Köyhyyden ja mielenterveysongelmien kierre ei katkea käskemällä ihmistä pärjäämään paremmin.

Se katkeaa, kun ihmiselle annetaan siihen todellinen mahdollisuus.

MielipidekyselyVastaa kyselyynSulje kyselyMiten yhteiskunnan tulisi ensisijaisesti tukea mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia?

Vastaus muistetaan tässä selaimessa. Tulokset näkyvät äänestämisen jälkeen.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Miten köyhyys ja mie­len­ter­vey­s­on­gel­mat vai­kut­ta­vat toi­siin­sa?

Köyhyys ja mielenterveysongelmat voivat muodostaa itseään vahvistavan kierteen. Sairastuminen voi heikentää työkykyä ja tuloja, kun taas taloudellinen epävarmuus ja jatkuva huoli toimeentulosta kuormittavat mieltä ja vaikeuttavat toipumista.

Mikä on yksin asuvan toi­meen­tu­lo­tu­en perusosa vuonna 2026?

Vuonna 2026 yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on 578,43 euroa kuukaudessa. Tietyissä tilanteissa perusosaa voidaan kuitenkin alentaa, jolloin se voi olla alimmillaan 289,22 euroa kuukaudessa.

Miten mie­len­ter­vey­s­on­gel­mat voivat vai­keut­taa toi­meen­tu­lo­tu­en saamista?

Mielenterveysongelmat voivat viedä voimavarat, joita tarvitaan monimutkaisten hakemusten, selvityspyyntöjen ja määräaikojen hoitamiseen. Järjestelmän vaatimukset voivat olla kohtuuttomia ihmiselle, joka tarvitsee kipeästi tukea ja keskittymistä toipumiseen.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle